Asiakastyö Muurla, Nordic-sarja (KESKEN)

Muurlan eläinaiheiset emalimukit  ja tarjotin, Nordic-sarja

Ensimmäinen kuvausjärjestelyni asiakkaalle. Jännitti ihan hirvittävästi ja tunne, etten mä pysty tähän mitenkään. En ole koskaan koskenutkaan järjestelmäkameraan. Ihan jo pelkkä kamera pelotti ja paine, että pitää saada vielä jotakin kuvia asiakkaalle.
Samalla piti opetella käyttämään MacBook-tietokonetta, jota en ollut aikaisemmin käyttänyt.
Tuntui aivan mahdottomalle. Paras opettaja on nimeltään Pakko.
Ei harmainta aavistustakaan, kuinka kuvaussuunnitelma tehdään. Mutta kun opettajana oli se Pakko niin sitä oli vaan tehtävä ja harjoiteltava, kokeiltava, kokeiltava, kokeiltava, kokeiltava.... aina vaan yritettävä uudelleen ja kehittää jotain mitkä näyttäisi paremmalta kameran reijästä katsottuna.

Kuvia työprosessin vaiheilta :

Keittelin nuudelimössöt valmiiksi. Mukin pohjalla on reilusti paperia, että nuudelimössöä ei tarvinnut paljoa tehdä. Nuudelimössöä on siis vain mukin yläosassa, sen verran ettei mukin muu täyteaines näy.
Huijausta, kyllä. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
                                               

Taustan ja ryhmittelyn suunnittelua sekä mitä siihen kuvaan lopulta tulisi.
Siinä ne taiat onkin...Ne kun saa kuntoon niin voi vaan ottaa kuvia.

 

Lopullinen kuva Muurla-yritykselle :
Kuvaa olisi pitänyt vielä lisää käsitellä, jos olisin vaan osannut : kuvan suoruus, valoisuutta lisätä.
Se jää nyt  heille tehtäväksi.

X   , kuva tulossa....kun yritys itse julkaisee ensin kuvan.

Varmasti opin tästä projektista paljon, kun sain otettua kuvia kauhustani huolimatta ja                          pystyin jopa toimittamaan ne yritykselle.
Paljon on vielä oppimista, mutta kyllä varmasti harjoittelin asian eteen.

Muurla käsittelee todennäköisesti kuvaa valoisammaksi, joka minulta jäi tekemättä. Mutta sain edes jotain kuvaa toimitettua heille.
Olivat yllättyneitä nuudeli-ideastani, ei olisi heille heti ensimmäisenä mieleen tullut.
Muurla julkaisee ottamani kuvat syksyllä 2018.







   

Kuvausjärjestelyt, valokuvaaminen (v)

KAMERAN KÄYTTÖ  

  Iso-Arvo

 Jos kuvattavassa tilassa on paljon valoa haluan yleensä saada kuvan, jossa on vähän kohinaa eli valitsen matalan ISO-arvon. Jos käytän jalustaa valitsen yleensä myös matalan lukeman.

ISO-arvo kertoo kuinka herkkä kameran kenno on valolle. Pienempää ISO-arvo käytetään valoisalla kuvatessa ja mitä hämärämpää on sitä suurempi ISO-arvo vaaditaan. ISO-arvon kanssa tulee kuitenkin olla varovainen, mitä suurempaa arvoa käytät sitä enemmän kuvan kohina kasvaa. Kuvan valoisuutta tulisi lisätä erillisillä valoilla  tai suljinaijan säädöillä.
Muutama tilanne, joissa lähes aina joutuu nostamaan ISO-arvoa korkeammalle:
Konsertit ja kirkot – Usein hämärää ja salaman käyttö ei aina ole mahdollista.
Sisäliikunta – Kohteet liikkuvat nopeasti ja valoa on vähän.

 

 Suljinaika 

 

Suljinaika eli valotusaika määrittää kauanko valoa pääsee kameran kennolle tai filmille. Mitä pienemmän suljinaijan valitset, sen enemmän valoa pääsee kameraan ja päinvastoin suuremmalla suljinajalla valoa pääsee vähemmän.

Suljinajalla säädetään sitä, miten liike näkyy kuvassa. 

Mitä lyhyempi suljinaika on sitä paremmin liikkeen saa pysäytettyä, hitaalla suljinajalla liike näkyy kuvassa. Jos suljinaika on pienempi kuin 1/50 tarvitaan kuvaukseen jalusta, jotta kamera pysyy vakaana eikä kuvasta tule heilahtanutta.

Aukko

 Objektiivissa oleva aukko määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan.Aukko muodostuu kuvassa näkyvistä himmenninlamelleista, joita säätämällä aukko pienenee ja suurenee. Lamelleja on  järjestelmäkameroiden objektiiveissa tavallisesti 10-20 kappaletta.

F-arvo (tai f-stop) eli aukkoarvo on se luku, jolla ilmoitetaan aukon koko. Järjestelmäkameroiden objektiiveissa suurin mahdollinen aukko on perustana objektiivin nimelle. Esimerkiksi 50 mm f1.4, 50 mm f1.8 ja 50 mm f2.8.Aukkoa säädetään f-arvolla.

Pienellä f-arvolla eli aukon ollessa suuri, syväterävyys on pieni eli vain pieni osa kuvasta on tarkka. Suurella f-arvolla eli aukon ollessa pieni, kuvan syväterävyys on laajempi, jolloin kuva on kauttaaltaan terävä.

Täydellä aukolla kannattaa kuvata vain, jos valon puute edellyttää sitä tai jos haetaan kapeaa syväterävyysaluetta.

Pienempi luku = isompi aukko = parempi valovoima

Syväterävyys

Mitä isompi aukko eli pienempi f-arvo  on käytössä, sitä pienempi alue syvyyssuunnassa on terävää. Suurta aukkoa voidaan käyttää, kun halutaan erottaa kuvan kohde selkeästi taustasta. 

Esimerkiksi näissä Tammerkosken edustalla otetuissa kuvissa näkyy, että f1.8:lla vain mieshenkilö on kuvassa terävää, kun taas taustalla oleva koski ja edustan pilari ovat sumeita. Toisessa ääripäässä on f16, jolloin niin koski kuin pilari ja kaikki niiden välillä näkyvät terävänä.

Valot

Valonlähteen koko

Mitä suurempi on valonlähteen koko verrattuna kuvattavaan malliin, sitä pehmeämpää valo on. Esimerkiksi kuvan 1,5-metrinen octabox on valonlähteenä suuri, jolloin valo on pehmeää, kun taas pienemmällä softboxilla valo on kovaa.

Valon heijastaminen

Valonlähteiden valoa voidaan muokata ja muunnella heijastimilla. Näiden avulla yhdestä suunnasta tulevaa valoa voidaan heijastaa toiselle puolelle ja käyttää ns. fillinä eli täyttää varjoja.

 

Jalusta 

 Jalustan käyttö on järkevää pitkillä valotusajoilla kuvattaessa, muuten kuvista tulee epäterävää mössöä. Jalustaa kannattaa käyttää myös nopeilla valotusajoilla

Tekijänoikeus, lähioikeus ja valokuvan käyttöoikeuden luovutussopimus. (v)

 TEKIJÄNOIKEUS 

 Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän lähtökohtaista yksinoikeutta päättää teoksensa käytöstä. Tällöin muilla ei ole oikeutta käyttää teosta ilman tekijän lupaa. Tekijänoikeus suojaa vain teoksen persoonallista ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, teoksen tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa – nämä ovat vapaasti muiden käytettävissä.

Kenen työtä tekijänoikeus suojaa?
Harrastamme kulttuuria päivittäin  monipuolisesti. Harvoin kuitenkaan pysähdymme ajattelemaan, että jokaisen kirjan, sarjakuvan, elokuvan, maalauksen tai laulun takana on yhden tai usean ihmisen tekemä työ. Tämän työn tulosta sanotaan teokseksi. Teoksen tekijä saa siihen tekijänoikeuden.
Käytännössä tekijänoikeuslain mukaista suojaa saa kolme tahoa:

• Teoksen tekijä, kuten kirjailija tai säveltäjä, saa suojaa teokselleen.
• Teoksen esittäjä saa suojaa omalle esitykselleen tai tulkinnalleen esittämästään teoksesta.
• Teoksen rahoittava yrittäjä, esimerkiksi kirjan kustantaja tai elokuvan tuottaja, saa suojaa syntyvälle tuotteelle. Tällainen suoja syntyy joko suoraan lain perusteella tai ostamalla oikeudet tekijöiltä tai esittäjiltä.

Mihin tekijänoikeutta tarvitaan?
Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä ja sen tekijöitä. Se varmistaa luovuuden jatkumisen ja tekijöiden toimeentulon.
Valtaosalla taiteilijoista ei ole kuukausipalkkaa. Tekijän tulot riippuvat usein siitä, kuinka paljon heidän töitään myydään, julkaistaan, esitetään tai käytetään. Tulot perustuvat tekijänoikeuteen. Tekijänoikeus antaa tekijälle mahdollisuuden määrätä teoksensa käytöstä ja myydä sitä eteenpäin. Käytännössä tekijät myyvät käyttöoikeuksia teokseensa korvauksia vastaan.
Esimerkiksi sarjakuvapiirtäjä voi myydä kustantajalle oikeuden julkaista sarjakuva kirjana, TV-tuottajille oikeuden toteuttaa se animaationa ja ehkä kirjapainolle oikeuden käyttää hahmojaan kouluvihoissa. Kukin teosta käyttävä yritys maksaa piirtäjälle vain siitä viipaleesta, mihin itse teosta käyttää. Näistä eri siivuista koostuu taiteilijan leipä.
Jokainen luovan alan yrittäjä toimii samaan tapaan. Hän myy tuotteisiin käyttöoikeuksia käytön laajuutta vastaavaan hintaan: elokuvan saa kotikäyttöön parilla kympillä, mutta oikeus esittää se elokuvateatterissa tai muussa julkisessa tilanteessa maksaa enemmän.
Ilman tekijänoikeutta kulttuurin ja viihteen tekeminen ja tuottaminen ei olisi kannattavaia, sillä kuka tahansa voisi omia kenen tahansa työn itselleen ja hyötyä rahallisesti toisen työn tuloksesta. Tekijänoikeus siis mahdollistaa sen, että meillä on ja meille syntyy vastaisuudessakin uutta kiinnostavaa luettavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa.                     -  Tekijanoikeus.fi


LÄHIOIKEUDET                                                                                                                 Lähioikeudet ovat tekijänoikeutta lähellä olevia oikeuksia. Ne suojaavat luovan työn aineistoja, jotka eivät saa suoraan suojaa tekijänoikeudesta. Lähioikeudet suojaavat muun muassa esittävien taiteilijoiden ja kuvatallenteiden tuottajien työtä sekä teoskynnystä ylittämättömiä valokuvia.

Kuvatallenteiden tuottaja

Kuvatallenteen tuottajan lupa tarvitaan, jos kuvatallenne eli liikkuvaa kuvaa sisältävä tallenne

• kopioidaan
• välitetään yleisölle suoraan tai tilauksesta

Elokuvateosta suojaavat kuvatallenteiden tuottajien ja elokuvan tekijöiden tekijänoikeudet. Elokuvateoksissa on myös esittävien taiteilijoiden suorituksia, joita tekijänoikeus suojaa.
Suojaa saavat ETA-alueelta peräisin olevat kuvatallenteet. Suoja-aika on

• 50 vuotta tallennusvuodesta tai
• 50 vuotta siitä vuodesta, kun tallenne ensimmäisen kerran saatettiin yleisön saataville

Valokuvaaja
Valokuvaajalla on yksinoikeus määrätä valokuvastaan ja valmistaa siitä kappaleita sekä saattaa se yleisön saataviin. Valokuvaajan lupa tarvitaan silloin, kun

• valokuvasta valmistetaan kopioita
• tai kun kuvaa näytetään julkisesti tai levitetään internetissä.

Valokuvaajalla on samat moraaliset oikeudet kuin tekijällä.
Valokuvateosten suoja-aika on tekijän elinikä sekä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Muualta kuin ETA-alueelta peräisin olevat valokuvateokset eivät kuitenkaan saa suojaa, mikäli ne on julkistettu ennen vuotta 1966.
Tavallisten valokuvien suoja-aika on voimassa 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Tällaiset valokuvat eivät saa suojaa, jos ne on julkistettu ennen vuotta 1966.
Kenen työtä lähioikeus suojaa?
Esittävä taiteilija
Teoksen esittäjän lupa tarvitaan, jos esitys

• tallennetaan laitteelle, jolla se voidaan toistaa
• välitetään yleisölle radiossa tai televisiossa
• kopioidaan tai levitetään yleisölle tai välitetään yleisölle verkossa

Muusikot ja laulajat ovat oikeutettuja korvaukseen, mikäli heidän tallennettuja esityksiään

• välitetään yleisölle
• esitetään julkisesti

Esittävän taiteilijan oikeuksien suoja-aika on

• 70 vuotta tallennusvuodesta silloin, kun esitys on tallennettu ETA-alueella.
• 70 vuotta siitä, kun tallenne ensimmäisen kerran saatetaan yleisön saataviin.
• 50 vuotta tallennus- tai julkaisuvuodesta, kun esitys on tallennettu muualla kuin ETA-alueella.  

                                                                                                                      - Tekijanoikeus.fi



 MITEN NÄMÄ VAIKUTTAVAT TYÖHÖNI ? 
Tekimilläni töilläni: valokuvilla ja graaffisella suunnittelmillani kuulun lähioikeuksien piiriin, jos tekijänoikeus ei suojaa riittävästi.
Teen töistäni asiakkaan kanssa kirjallisensopimuksen, jossa määritellään molempien osapuolien oikeudet teoksiin.
Voin myös puuttua asiaan, jos tuotoksiani käytetään väärin.


 VALOKUVAN KÄYTTÖOIKEUDEN LUOVUTUSSOPIMUS