Kuvausjärjestelyt, valokuvaaminen (v)

KAMERAN KÄYTTÖ  

  Iso-Arvo

 Jos kuvattavassa tilassa on paljon valoa haluan yleensä saada kuvan, jossa on vähän kohinaa eli valitsen matalan ISO-arvon. Jos käytän jalustaa valitsen yleensä myös matalan lukeman.

ISO-arvo kertoo kuinka herkkä kameran kenno on valolle. Pienempää ISO-arvo käytetään valoisalla kuvatessa ja mitä hämärämpää on sitä suurempi ISO-arvo vaaditaan. ISO-arvon kanssa tulee kuitenkin olla varovainen, mitä suurempaa arvoa käytät sitä enemmän kuvan kohina kasvaa. Kuvan valoisuutta tulisi lisätä erillisillä valoilla  tai suljinaijan säädöillä.
Muutama tilanne, joissa lähes aina joutuu nostamaan ISO-arvoa korkeammalle:
Konsertit ja kirkot – Usein hämärää ja salaman käyttö ei aina ole mahdollista.
Sisäliikunta – Kohteet liikkuvat nopeasti ja valoa on vähän.

 

 Suljinaika 

 

Suljinaika eli valotusaika määrittää kauanko valoa pääsee kameran kennolle tai filmille. Mitä pienemmän suljinaijan valitset, sen enemmän valoa pääsee kameraan ja päinvastoin suuremmalla suljinajalla valoa pääsee vähemmän.

Suljinajalla säädetään sitä, miten liike näkyy kuvassa. 

Mitä lyhyempi suljinaika on sitä paremmin liikkeen saa pysäytettyä, hitaalla suljinajalla liike näkyy kuvassa. Jos suljinaika on pienempi kuin 1/50 tarvitaan kuvaukseen jalusta, jotta kamera pysyy vakaana eikä kuvasta tule heilahtanutta.

Aukko

 Objektiivissa oleva aukko määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan.Aukko muodostuu kuvassa näkyvistä himmenninlamelleista, joita säätämällä aukko pienenee ja suurenee. Lamelleja on  järjestelmäkameroiden objektiiveissa tavallisesti 10-20 kappaletta.

F-arvo (tai f-stop) eli aukkoarvo on se luku, jolla ilmoitetaan aukon koko. Järjestelmäkameroiden objektiiveissa suurin mahdollinen aukko on perustana objektiivin nimelle. Esimerkiksi 50 mm f1.4, 50 mm f1.8 ja 50 mm f2.8.Aukkoa säädetään f-arvolla.

Pienellä f-arvolla eli aukon ollessa suuri, syväterävyys on pieni eli vain pieni osa kuvasta on tarkka. Suurella f-arvolla eli aukon ollessa pieni, kuvan syväterävyys on laajempi, jolloin kuva on kauttaaltaan terävä.

Täydellä aukolla kannattaa kuvata vain, jos valon puute edellyttää sitä tai jos haetaan kapeaa syväterävyysaluetta.

Pienempi luku = isompi aukko = parempi valovoima

Syväterävyys

Mitä isompi aukko eli pienempi f-arvo  on käytössä, sitä pienempi alue syvyyssuunnassa on terävää. Suurta aukkoa voidaan käyttää, kun halutaan erottaa kuvan kohde selkeästi taustasta. 

Esimerkiksi näissä Tammerkosken edustalla otetuissa kuvissa näkyy, että f1.8:lla vain mieshenkilö on kuvassa terävää, kun taas taustalla oleva koski ja edustan pilari ovat sumeita. Toisessa ääripäässä on f16, jolloin niin koski kuin pilari ja kaikki niiden välillä näkyvät terävänä.

Valot

Valonlähteen koko

Mitä suurempi on valonlähteen koko verrattuna kuvattavaan malliin, sitä pehmeämpää valo on. Esimerkiksi kuvan 1,5-metrinen octabox on valonlähteenä suuri, jolloin valo on pehmeää, kun taas pienemmällä softboxilla valo on kovaa.

Valon heijastaminen

Valonlähteiden valoa voidaan muokata ja muunnella heijastimilla. Näiden avulla yhdestä suunnasta tulevaa valoa voidaan heijastaa toiselle puolelle ja käyttää ns. fillinä eli täyttää varjoja.

 

Jalusta 

 Jalustan käyttö on järkevää pitkillä valotusajoilla kuvattaessa, muuten kuvista tulee epäterävää mössöä. Jalustaa kannattaa käyttää myös nopeilla valotusajoilla